Kehitys
Osa 14 - Liitto

Braedronyzatol tuijotti heitä halveksien heitä kaikkia. Silti, ilman heidän apuaan Aamunkoitto jyräisi kaikki. Ja ehkä jopa silloin jos he liittoutuisivat. Oli aika paljastaa totuus. Totuus Aamunkoitosta, Ethistä ja mahdottomasta. Ethin häviöstä. "Aamunkoitto on ongelma. Jumalallinen ongelma. Minä kerron teille kaiken minkä tiedän Aamunkoitosta tiivistettynä." Hapon keisari sulki punamustat silmänsä ja hetken aikaa vain oli. Sitten hän avasi painajaismaiset silmänsä, naulitsi ne Carseliin joka vavahti, sitten Yrionaan joka vastasi ytä mittavasti, suu tiukkana viiruna ja käsi vaistomaisesti asekotelolla. Sitten hän siirsi poraavan katseensa Hustoniin. Mies vastasi hänelle hymyllä jossa oli monia tunteita. Ylimielisyyttä ja koppavuutta, sekä kuitenkin lämpöä ja hellyyttä. Vaikka Braedronyzatol oli vanha, hyvin vanha, hän ei silti ollut vielä saavuttanut Hustonin elämänviisautta, tai edes pientä osaa siitä joka auttaisi tulkitsemaan vanhan kenraalin hymyn. Braedronyzatol sulki taas silmänsä ja avasi ne. Sitten hän avasi myös painajaismaisen suunsa. Hapon keisarilohikäärmeen suu oli valtava ja Carsel huomasi että hampaat olivat ainakin 90 metriä pitkät. Suhteessa kuitenkin pienehköt.

"Olemassaolon valtias, Hän joka on kaiken alku ja kaikkien jumalten ja olentojen yläpuolella, Eth, on tarujen mukaan aina joskus ollut niin kiinnostunut tämän tason elämästä, että on joskus valtanut ihmisen, haltian tai kääpiön ruumiin saadakseen kokea miltä tämä elämä tuntuu. Kauan sitten, jopa ennen minua, Eth valtasi erään eteläisen-nyt jo tuhoutuneen maan-ihmisen ruumiin. Hän oli ollut poikkeuksellisen hyvä metsästäjä ja soturi. Eth oli tuntenut tämän miehen poikkeuksellisen elinvoiman ja valtasi hänen ruumiinsa. Sen jälkeen kuin ihmisruumis oli palvellut Ethin tarkoituksen ja siten täyttänyt tehtävänsä maan päällä, Eth poistui ja otti sielun mukaansa. Mies kuitenkin ei suostunut moiseen. Hän tiasteli Ethin voimia vastaan ja jotenkin mahdottomalla tavalla hän voitti. Hän sai Ethin voimat, kuolemattomuuden ja tuhoutumattomuuden. Voittoisien sotaretkiensä ansiosta mies sai legendanimen "Aamunkoitto". Sen jälkeen hän ei ole muuta nimeä käyttänyt. Lopulta kolme pääjumalta-Hel, Ral ja Sol-päättivät että Aamunkoitto oli häiriköinyt tarpeeksi ja Ral valmisti siunatun sarkofagin, kullasta valmistetun. He sulkivat Aamunkoiton sinne ja hänen sielunsa vietiin Tuonelan yhteen syvimmistä osista, jäisen unen valtakunnan. Kiitos kenraali Carselin, Aamunkoitto pääsi pakoon siitä helvetistä. Nimittäin se tuomiopäivän ase tuhosi valtavan määrä maata, sai esiin kultaisen sarkofagin ja sulatti sen. Heti kun lumous oli särjetty oli meidän vihollisemme vapaa. Voisi sanoa että Aamunkoitto ON Eth. Yhtä hyvin voisimme taistella itse Olemnassaoloa vastaan. Meidän ainoa mahdollisuutemme on se että Aamunkoitto EI OLE Eth. Hänellä on tietääkseni joku heikkous. Itse Eth oli luonut jotain hyvin mahtavaa Aamunkoittoa vastaan, mikäli tämä koskaan pääsisi pakoon. Kysymys on vain mikä se on." Braedronyzatol lopetti puheensa. Carsel oli kalmankalpea. Yriona oli hermostuneempi. Huston taas hymyili samaan tapaan. Tieto ei ollut tehnyt häneen mitään vaikutusta. Jälleen kerran Braedronyzatolin oli pakko myöntää että hän ihaili sitä ihmistä. Kukaan ei sanonut mitän. Braedronyzatol odotti että he vastaisivat.

Mikä on M'rahin menneisyys? Mitkä ovat Carselin motiivit? Mikä teki Hustonista niin vankan? Miten Aamunkoitolle ja itse asiassa koko Tronille käy? Mitkä ovat keisarilohikäärmeiden kohtalot? Tasapaino on nyt murtunut. Hyvyys ja pahuus olivat aina välillä heilahdelleet, mutta muuten kaikki oli ollut suhteellisen tasaista. Jopa sotien arvet kasvoivat umpeen. Mutta nyt oli mukana kolmas voima, Aamunkoitto. Ihmisjumala jolla oli oikeutettu kostonhimo, mutta joka kuitenkin oli tuhon ja kärsimyksen tuoja. Miten tarina päättyy? Sitä en vielä tiedä. Minun pitää ehkä kirjoittaa tästä kirja. Tai ehkä vielä joskus jatkan tätä tarinaa. Toivottavasti tämä on ollut mukavaa lukemista.

Gabriel