Arvostelu julkaistu 17.12.2002.

Neljäntoista kappaleen levyn aloittaa Ahead On Our Way. Lenna's Themen vauhdikkaampi mukaelma alkaa yllättäen joikauksella, mikä selittynee Suomessa suoritetuilla nauhoituksilla. Ulvonta lakkaa kaikeksi onneksi kuitenkin nopeasti, ja itse musiikki pääsee oikeuksiinsa. Basso ääntyy varsin maukkaasti, kuten myös seuraavassa Lenna's Themessä, joskin jääden tässä vähemmälle arvolle kauniin melodian vallatessa kuuntelijan
huomion. Onnistuneita sovituksia molemmat.

Kolmantena levyllä seuraa Pirates Ahoy. Alkuperäisen kappaleen tunnistaa kyllä paremmin merirosvomusiikiksi, mutta eipä tämäkään jää pahasti jälkeen. Perkussio on suht vahvasti esillä koko kappaleen ajan, mikä tämän tyyliseen kappaleeseen sopiikin. Puolivälin tienoilla alkava joikaus sen sijaan ei kappaleeseen sovi lainkaan, toisin kuin taustalla kaikuvat merirosvomaiset huudahdukset. Onneksi joikauksesta ei taaskaan
tarvitse kärsiä kovinkaan pitkään, ja kappale on muuten varsin onnistunut.

My Home, Sweet Home, levyn kuudes kappale, on ainoa jossa esiintyy laulantaa. Lyriikoiden haikea sanoma sopii varsin hyvin kauniiseen kappaleeseen. Itse instrumentaalinen puoli jää vaisummaksi, mitään ihmeellisempiä suorituksia ei kuulla, mutta toimiva kappale kuitenkin.

Kahdeksas kappale, Tenderness In The Air, on saanut minuutin verran lisää kestoa. Pääinstrumenttikin on vaihtunut, ja vaikka alkuperäinen kuulostaakin korvaan ainakin ensialkuun paremmalta, tottuu kirkkaampaan ääneen kuitenkin pian. Huilu liittyy mukaan loppupuolella tuoden mukaan oman sointinsa.

Waltz Suomi seuraa yhdeksäntenä, ja kuten nimestäkin saattaa päätellä, varsin kotoisentuntuisesta musiikista on kyse. Haitari on itseoikeutetusti etualalla koko kappaleen ajan. Totutuista Final Fantasy -kappaleista tämä on kaukana, mutta itse kappale ei siitä kärsi lainkaan.

As I Feel, You Feel alkaa selvästi eroavalla tavalla alkuperäiseen verrattuna, pianon lähinnä sooloillessa alkua. Huilut liittyvät heti kohta alun jälkeen mukaan tutulla melodialla, ja alun yksipuolinen sointi saa vähitellen lisää väriä mukaansa. Pahasti itseään toistavaa kappaletta on yritetty piristää oletettavasti saamenkielisellä lausunnalla ja joikauksella. Tällä kertaa joikailu yllättäen jopa sopii kappaleeseen ajoittain, mutta lausunta pilaa valitettavasti kappaleen. Potentiaalia olisi ollut parempaankin.

Toiseksi viimeinen kappale Music Box on nimensä mukaisesti
soittorasiamainen. Lopputulos olisi ollut varmasti parempi vähän
vapaamuotoisempana, sillä soittorasia-teeman mukaisesti kappale on jäykän kaavamainen, mutta onneksi kaunis sävel pelastaa paljon. Ihan Final Fantasy Prayn Mon P'tit Chatin tasolle ei ylletä, mutta onpa Pray muutenkin aika lailla omaa luokkaansa.

Dear Friends lopettaa levyn. Varsin hienon kuuloinen
kitara+huilu-sovitus on mielestäni levyn parhainta antia yhdessä Ahead On Our Wayn ja My Home, Sweet Homen kanssa. Rauhallinen kappale sointuu toivorikkaasti mollin ja duurin välillä, enkä löydä kappaleesta kerrassaan mitään moitittavaa.

Levyn kotelon kirjava ulkoasu ei juuri kuuntelemaan houkuttele, mutta sovitukset ovat pääosin onnistuneita. Suomessa suoritettujen äänitysten tähden levy on pakkohankinta jokaiselle todelliselle suomalaiselle FF-fanille, mutta eipä musiikillinenkaan puoli ole hassumpi, joskaan Final Fantasy IV Celtic Moonin tasolle ei ylletä. Suosittelen levyä kuitenkin, mikäli yhtään kiinnostusta Final Fantasy V:den musiikkeihin löytyy.
Ihka oikeilla soittimilla soitettuna kappaleet kun kuitenkin kuulostavat lähes poikkeuksetta paremmilta. Ainakin omaan korvaani.

- Welc

Toista mieltä?
Lähetä musiikkiosastolle arvostelu sähköpostilla tai foorumeilla!