Arvostelu julkaistu 2.11.2002.
Harry Gregson-Williams vastaa kohtuulliseksi osaksi Metal Gear Solid 2:n biiseistä. Hän on tehnyt lukuisia elokuvasävellyksiä, mm. elokuviin The Replacement Killers, Leijonakuningas, The Rock - Paluu Helvettiin ja moneen muuhun. TAPPY alias Tappy Iwase vastasi Metal Gear Solidin musiikeista kokonaan, nyt hän sävelsi Gregson-Williamsin kanssa vain Main Themen. Levyllä esiintyy myös Norihiko Hibino Fortune ja Who Am I Really? -biiseillään ja Rika Muranaka Can´t Say Goodbye To Yesterdaylla . Levyllä on 17 kappaletta ja se kestää 45 minuuttia.
Main Theme on pelin parhaimpia, sävel jää helposti päähän soimaan. Tämän biisin keskikohtaan on lisätty hidastempoinen osio, jonka olisi voinut jättää väliin. Opening Infiltration on myös kohtuullisen hyvä, eritoten kohta, jossa kuoro tulee mukaan.
Russian Soldiers From Kasatka, Olga Gurlukovich, Revolver Ocelot, Big Shell, Kill Me Now! ja Vamp ovat samaa toistuvaa kuviota percussionilla höystettynä, jotka eivät sovi kuuntelemiseen ollenkaan ja ovat luokattoman huonoja biisejä.
Metal Gear? onnistuisi pelottamaan minut kello kahden aikaan yöllä. Hyvin yksinkertainen, mutta onnistunut. RAY Escapes on ihan kuunneltava. Loppu on samanlaista pelottavaa musiikkia kuin Metal Gear?
Can´t Say Goodbye To Yesterday [Piano Version] on suosikkini. Kaunis biisi, jota voi kuunnella lukemattomia kertoja. Pelin lopputeksteissä soiva kokoversio tästä biisistä, viimeinen kappale levyllä, on myös loistava. Carla White tulkitsee kappaleen englanniksi, ja biisin on säveltänyt Rika Muranaka.
Fortune poikkeaa levyn muista raidoista. Tämä kappale soitetaan vain yhdellä saksofonilla. Joihinkin tämä biisi iskee, joihinkin ei, ja ei iskenyt minuun.
The World Needs Only One Big Boss! on pelin "rajuin" kappale, mutta sortuu tuonne harmaaseen massaan. Sama koskee raitoja It's The Harrier! ja The Arsenal Is Going To Take Off!. Nämä nyt muuttuvat hiukan, mutta ovat yksinkertaisesti huonoja kappaleita.
Who Am I Really? on pelin rauhallisimpia kappaleita ja siksi se on kohtuullisen kuunneltava. Varsinkin biisin loppu on kaunis.
Kokonaisuudessaan tämä levy ei sovi kuuntelemiseen. Peliin nämä biisit sopivat täydellisesti. Voin suositella soundtrackia vain konemusiikin ystäville, muille tämä on pettymys.
Hyvää:
- Rika Muranakan kappaleet
- Harry Gregson-Williams
Huonoa:
- Lyhyt
- Samoja kappaleita aivan liikaa
- Ei kestä yhtä kuuntelukertaa enempää
- Pandemoni
Toista mieltä?
Lähetä musiikkiosastolle arvostelu sähköpostilla tai foorumeilla!