Soundtrackin tiedot ja kansikuva

Arvostelu julkaistu 2.11.2002

Project Majestic Mix
A Tribute to Nobuo Uematsu - Silver Edition
http://www.majesticmix.com

Project Majestic Mix - Silver Edition, Final Fantasy -fanien sovittamia kappaleita Nobuo Uematsun teoksista. Project Majestic Mix sai alkunsa vuonna 1997 Stephen Kennedyn saamasta ideasta tehdä pelimusiikkilevy, jolla on uudelleensovitettuja kappaleita meidän kaikkien (tai ainakin Final Fantasy -fanien) tunteman pelimusiikkisäveltäjän, Nobuo Uematsun kappaleista. Projekti saatiin valmiiksi hieman yli neljä vuotta myöhemmin. PMM Silver Edition sisältää Nobuo Uematsun sävellyksiä Final Fantasysta alkaen.

Project Majestic Mix - Silver Editioneja on painettu jopa 3000 kappaletta, kun taas Project Majestic Mix - Gold Editioneja on painettu "vaivaset" 1500 kappaletta. PMM - Gold Edition -pakkauksen pystyi ostamaan vain, jos on sponsoroinut tätä Project Majestic Mix -projektia jollain tavalla.

Ohjekirjan kansi on tyylikkäästi tehty, vaikkakin hieman yksinkertainen. Ensimmäisillä sivuilla on erityiskiitokset paketin tekijöiltä ja tarina siitä kuinka tämä homma sai alkunsa. Koko ohjekirja ja sen toteutus on hienoa, mutta jokainen sivun numero on eri tyylillä tehty, jonka takia ohjekirja menettää muutaman pisteen. Viimeisellä aukeamalla on kaikkien sponsorien nimet.

Levy on todella monipuolinen musiikkityyleiltään. Levyllä kuullaan jazzia, trancea, ehkä jopa teknoakin ja klassista musiikkia. Itse asiassa tämän voisi luokitella sinfoaksi. Vauhdikkaita kappaleita alkuun ja pikkuhiljaa tempo muuttuu hitaammaksi loppua kohden mentäessä.

Levyn ensimmäinen kappale Prelude alkaa rauhallisesti FF-tyylisellä tahdilla. Aivot tuntuvat asettuvan lepäämään ja kuulemaan rauhallista musiikkia koko kappaleen ajan. Sitten yht'äkkiä 0:34 sekunnin kohdalla musiikki pysähtyy ja hiphop-mainen musiikki soida taustalla. Pikkuhiljaa tulee lisää soittimia mukaan, ja tuttu FF-melodia alkaa hahmottua taustalta. 2:10 kohdalla alkaa taas kappaleelle uusi tyyli, joka on selvää jazzia. Erinomainen aloituskappale levylle. Vauhdikas ja upea kappale.

Kolmas kappale Town on Final Fantasy II:sta ja luo sen vanhan tunnelman ja rauhallisen 2-ulotteisen taustan muiston. Kappaleesta löytyy hienoja kohtia, joissa luulee itsekin, että ympärillä tapahtuu jotain merkittävää.

Coast Of The Sun on Final Fantasy VII:n Costa Del Solista uudelleensovitettu kappale, joka soitetaan levyllä live-esityksenä. Kappale on jazz painotteinen, mutta ei ehkä luo ihan sitä tunnelmaa, joka FFVII:ssä oli Costa Del Solissa.

Ehkä yksi levyn parhaista kappalesta, Anxious Heart on mahtavaa kuunneltavaa remixinä kuten myös muokkaamattomana versiona. Tämä biisi ei kumminkaan yllä siihen pahuuteen, joka Final Fantasy VII:ssä oli silloin kun kappale ensimmäistä kertaa soi. Bassoa on laitettu alkuun hieman liikaa, mutta se tasoittuu sitten jatkuvaksi jumputukseksi melkein koko kappaleen ajaksi. Joissain kohdissa valitettavasti ei erota alkuperäistä kappaletta laisinkaan taustalta. Kohdassa 4:20 luulee, että kappale loppuu ja on kokenut mahtavan kappaleen, mutta viime tingassa voluumi nousee taas kattoon ja tosi iso bassojumputus alkaa uudestaan. Tämä ei oikein sopinut kappaleeseen. Muuten varsin mainio kappale, josta kannattaa ottaa mallia uusimmissa FF:issäkin. Kun näin että ohjekirjassa ei ole mitään kommenttia kappaleen tekijöiltä kuuntelijoille, mietin että miksi juuri tämä kappale. Melkein kaikissa muissa kappaleissa on kommentit, paitsi tässä.

12. kappale, The Man With The Machine Gun Final Fantasy VIII:istä, on loistokamaa. Ensimmäiset 30 sekuntia ajattelee vielä, että eikö tämä bassojumputus jo ala loppua. 40 sekunnin kohdalla kappale saa uutta eloa ja alkuperäinen versio pääsee melkeinpä valloilleen taustalta. Jan Van Valburg onnistui työssään tosi hyvin.

Final Fantasy IX:n You're Not Alone oli mielestäni pakkovalinta FF IX:stä tähän levyyn. Kun ajattelee sitä kohtaa pelissä, jossa tämä soi ja kaikkea mitä siinä tapahtuu, on yhteensä mahtavaa. En voi muuta sanoa, kuin että Sean "Alsean" Stone on onnistunut osassaan paremmin kuin mahdollista. Kitara luo mahtavan tunnelman tähän kappaleeseen ja antaa sille vauhtia. Kohdalla 1:25 alkaa paras osa koko biisistä, kun kitara on eniten esillä, ja tässä todella tuntee sen että kappaletta ei tehty vain meitä varten. Tämä on levyn paras kappale.

Kappaleet joita en laittanut arvosteluun, eivät suinkaan ole mitään huonoja kappaleita, vaan poimin "parhaat palat" joukosta pois. Muita hienoja kappaleita, jotka olisi myös pitänyt arvostella ovat Within The Giant, Elia, Maiden Of Water, Cayenne ja Seymour's Theme.

Lyhyesti: Levy on niin hieno, että se pääsi suoraan minun kuunneltujen levyjeni top 5 -joukkoon. Samoin myös parhaitten. Yhtäkään huonoa kappaletta ei tällä CD:llä ollut, vain täydellisiä, mahtavia ja hyviä. Jos vähänkin pidät uudelleensovitetuista kappaleista, tai edes FF-musiikista, suosittelen heti ostamaan levyn vielä kun niitä on.

- Celebrati

Toista mieltä?
Lähetä musiikkiosastolle arvostelu sähköpostilla tai foorumeilla!